Stablecoin kryptomaksuissa
Stablecoin on kryptovaluutta, jonka arvo on sidottu johonkin vakaampaan omaisuuteen, useimmiten Yhdysvaltain dollariin, mutta myös euroon tai kultaan. Sidonta pyrkii pitämään kolikon hinnan lähellä yhtä yksikköä kohde-omaisuutta, toisin kuin bitcoinin tai etherin kaltaiset kryptovaluutat, joiden arvo vaihtelee vapaasti markkinoilla. Kasinoympäristössä stablecoin toimii usein talletuksen ja kotiutuksen välivaluuttana: pelaaja vaihtaa euronsa stablecoiniksi lompakossa ja siirtää sen operaattorille, tai päinvastoin. Samaa kolikkoa käytetään myös kryptopörsseissä hintojen ilmoittamiseen, koska se tarjoaa vakaamman vertailuarvon kuin bitcoin.
Miten stablecoin pysyy arvossaan
Stablecoinin vakaus perustuu johonkin kolmesta mallista, ja ne eroavat toisistaan riskiltään huomattavasti. Fiat-katteinen malli on yleisin: liikkeeseenlaskija pitää pankkitilillä tai lyhytaikaisissa velkakirjoissa saman summan dollareita kuin liikkeessä on kolikoita. USDT ja USDC toimivat tällä periaatteella, ja niiden katteet tarkastetaan säännöllisin väliajoin ulkopuolisen tilintarkastajan toimesta.
Toinen malli on kryptovaluutalla katettu stablecoin, jossa vakuutena on muita kryptovaluuttoja yliuudistettuna – vakuuden arvo pidetään esimerkiksi 150 prosentissa lainatusta summasta, jotta hintaheilahtelu ei riko sidontaa. Kolmas, algoritminen malli, ei nojaa katteeseen lainkaan vaan koodattuun tarjonnan säätelyyn, ja juuri tämä malli on historiassa pettänyt useimmin.
Miksi sidonta joskus pettää
Sidonta murtuu, kun markkina epäilee liikkeeseenlaskijan katteen riittävyyttä tai kun algoritminen malli ei pysty reagoimaan tarpeeksi nopeasti myyntipaineeseen. Seurauksena kolikon hinta voi hetkeksi laskea merkittävästi alle yhden dollarin.
Stablecoin pelaajan maksupolulla
Pelaaja kohtaa stablecoinin yleensä silloin, kun kryptolompakko toimii talletusreittinä operaattorille, joka ei ota vastaan suoraan euromääräisiä korttimaksuja tietyltä alueelta. Lompakko muuntaa talletuksen stablecoiniksi, operaattori kirjaa saldon euromääräisenä, ja kotiutus kulkee samaa reittiä takaisin.
Termi sekoitetaan usein keskuspankin digitaaliseen valuuttaan, vaikka ero on periaatteellinen: stablecoinin liikkeeseen laskee yksityinen yhtiö, ei keskuspankki, eikä sillä ole laillisen maksuvälineen asemaa Suomessa. Se erotetaan myös tavallisesta kryptovaluutasta juuri sidonnan kautta – bitcoinilla ei ole vastaavaa ankkuria.
Rahanpesulain 444/2017 mukainen tunnistaminen koskee myös stablecoin-maksuja, kun ne kulkevat suomalaisen maksunvälittäjän kautta; käytäntö vaihtelee operaattoreittain sen suhteen, kuinka pitkälle lähdevarojen selvitys ulotetaan.
