Pelikierroksen tunniste
Pelikierroksen tunniste on yksilöllinen tunnus, jonka pelipalvelin antaa jokaiselle yksittäiselle kierrokselle, jotta se voidaan jäljittää tapahtumalokista jälkikäteen. Tunnus liitetään panokseen, tulokseen ja ajankohtaan, ja sama tieto näkyy usein myös pelaajan omassa pelihistoriassa suoraan pelinäytön valikosta. Sitä käytetään erimielisyyksien selvittämiseen, kun asiakaspalvelu tai pelintarjoaja tarkistaa palvelimen tallenteen yhtä tiettyä kierrosta vastaan. Tunniste ei kerro kierroksen todennäköisyydestä eikä RTP-arvosta, vaan yksilöi ainoastaan sen tapahtuman, joka palvelimella todella toteutui.
Miten tunniste muodostuu
Tunniste rakennetaan pelin taustajärjestelmässä sillä hetkellä, kun kierros käynnistyy, ei etukäteen ja ei jälkikäteen. Käytännössä se on merkkijono tai numerosarja, joka koostuu tavallisesti pelaajatunnuksesta, pelin tai studion tunnisteesta ja juoksevasta laskurista, joten kaksi kierrosta ei koskaan saa samaa arvoa saman pelin sisällä. Pituus ja muoto vaihtelevat pelintarjoajan mukaan; joku käyttää lyhyttä numerosarjaa, toinen pitkää heksadesimaalimerkkijonoa.
Kuka tunnisteen antaa
Tunnisteen antaa yleensä pelintarjoaja, ei operaattori, koska juuri pelintarjoajan palvelin suorittaa itse kierroksen ja tallentaa sen. Operaattori välittää saman tunnisteen omaan tapahtumalokiinsa, jolloin kummassakin järjestelmässä on merkintä samasta kierroksesta.
Muoto vaihtelee pelintarjoajien välillä, ja yhtenäistä standardia koko alalla ei ole. Sama pelintarjoaja voi käyttää eri muotoa live-pöydissä kuin kolikkopeleissä, koska pelimoottori ja lokijärjestelmä on rakennettu erikseen kummalle pelityypille.
Osa pelintarjoajista lisää tunnisteeseen myös aikaleiman millisekunnin tarkkuudella, jolloin samana sekuntina pelatut kierrokset erottuvat toisistaan silti. Tämä on tavallista nopeatempoisissa peleissä, joissa pelaaja voi käynnistää useita kierroksia lyhyessä ajassa.
Missä pelaaja näkee sen
Yleisin paikka on pelin oma historia- tai tapahtumanäkymä, joka avautuu pelin sisältä valikosta tai kolmen pisteen kuvakkeesta. Tunniste näkyy siellä panoksen, tuloksen ja kellonajan rinnalla, usein lyhennettynä niin, että koko merkkijono pitää kopioida erikseen nähdäkseen sen kokonaan.
Toinen paikka on operaattorin omalla tilillä oleva laajempi tapahtumaloki, joka kattaa myös talletukset ja nostot. Sen tunniste voi poiketa pelintarjoajan omasta, koska kyse on eri järjestelmän merkinnästä samasta tapahtumasta. Mobiilissa tämä näkymä on usein kapeampi kuin selainversiossa, ja osa kentistä jää piiloon ilman erillistä laajennusta.
Kolmas, harvemmin näkyvä paikka on riippumattoman testauslaitoksen, kuten GLI-tyyppisen sertifioijan, tarkastusaineisto, jota pelaaja ei näe suoraan mutta jota vastaan tunnistetta voidaan tarvittaessa verrata.
Pelikierros vs. siirtotunniste
Pelikierroksen tunniste ja siirtotunniste sekoitetaan usein toisiinsa, koska molemmat ovat merkkijonoja jotka näkyvät samassa historiaikkunassa. Taulukko kokoaa eron sen perusteella, mitä kumpikin tunniste tosiasiassa kuvaa.
Pelikierroksen tunniste | Siirtotunniste |
|---|---|
| Yksilöi yhden pelikierroksen tuloksen | Yksilöi yhden rahaliikennetapahtuman |
| Antaa pelintarjoajan pelipalvelin | Antaa operaattorin maksujärjestelmä |
| Käytetään kierrosta koskevassa riitatilanteessa | Käytetään talletusta tai nostoa koskevassa riitatilanteessa |
| Ei kerro tilin saldoa | Liittyy suoraan tilin saldon muutokseen |
Käyttö riitatilanteissa
Kun pelaaja epäilee kierroksen tulosta tai kokee istunnon katkenneen kesken kierroksen, tuen ensimmäinen kysymys on tavallisesti juuri tunniste, ei kertomus siitä, mitä ruudulla näkyi. Sillä tuki voi hakea täsmälleen sen palvelinmerkinnän, joka vastaa yhtä ainoaa kierrosta, eikä joudu arvaamaan mistä kierroksesta on kyse. Se nopeuttaa käsittelyä huomattavasti, koska tukihenkilö ei tarvitse tarkkaa kellonaikaa arvatakseen oikean rivin lokista.
Ongelma tulee siitä, että pelaaja luulee tunnisteen todistavan RTP:n tai kertoimen väärin lasketuksi. Näin ei ole, koska tunniste ei sisällä laskentakaavaa eikä palautusprosenttia, vaan ainoastaan viittauksen tapahtumaan.
RTP-riitaa ei ratkaista tunnisteella, vaan sertifiointiraportilla, joka on eri asiakirja kokonaan ja jonka laatii riippumaton testauslaitos, ei operaattori itse. Tunniste ja raportti vastaavat eri kysymykseen: toinen kertoo mitä tapahtui, toinen kertoo pitäisikö niin tapahtua keskimäärin.
