Respin (uudelleenkierros)

Respin poikkeaa tavallisesta kierroksesta siinä, että osa keloista pysyy paikallaan edellisen tuloksen jäljiltä. Pelimoottori lukitsee yhden tai useamman kelan, ja vain loput kelat pyörivät uudelleen, kunnes tietty ehto täyttyy tai uusia tuloksia ei enää synny. Lukitut kelapaikat näkyvät pelinäytöllä yleensä visuaalisesti erottuvina, jotta pelaaja tietää, mikä osa ruudukosta on vielä liikkeessä.

Käynnistin vaihtelee pelin mukaan: se voi olla kolmen samanlaisen symbolin osuma, erillinen respin-kuvake tai lähes voittoon jäänyt yhdistelmä, jota peli tarjoutuu täydentämään. Joissakin peleissä respin kuuluu peruspeliin ja voi laueta millä tahansa kierroksella, toisissa se aktivoituu vasta bonuskierroksen sisällä osana laajempaa ominaisuuspakettia. Molemmissa tapauksissa mekaniikka on ohjelmoitu osaksi pelin satunnaislukugeneraattoria, ei erillistä lisäystä sen päälle.

Missä pelaaja kohtaa sen

Respin näkyy pelaajalle useimmiten kolikkopeleissä, joissa on kiinteä kelasto ja rajattu voittolinjojen määrä, mutta se esiintyy myös osana klusteripelien ja megaways-tyyppisten peliformaattien laajempaa ominaisuusvalikoimaa. Ominaisuus mainitaan yleensä pelin sääntöosiossa omalla nimellään, joten sen tunnistaa jo ennen kierrosten aloittamista.

Yhteistä kaikille toteutuksille on yksi asia: pelaaja ei panosta kierrosta erikseen.

Respin-kierrosten määrälle ei ole yhtä yleispätevää kaavaa, sillä pelintekijä päättää siitä pelikohtaisesti pelin matemaattisen mallin sisällä. Yleisin tapa on antaa pelaajalle kiinteä määrä uudelleenkierroksia, usein yhdestä kolmeen, ja nollata laskuri jokaisen uuden osuman jälkeen. Osassa peleistä laskuri ei nollaudu vaan kasvaa, jolloin peräkkäiset osumat pidentävät respin-jaksoa ennalta määrättyyn kattoon asti.

Toisissa peleissä respin jatkuu niin kauan kuin uusia voittavia symboleja ilmestyy lukittuihin kelapaikkoihin, jolloin kierrosten enimmäismäärä on käytännössä rajattu vain kelapaikkojen lukumäärällä. Ominaisuuden todennäköisyys ja siitä syntyvä lisäarvo sisältyy aina pelin ilmoitettuun RTP-lukuun, ei jotain sen päälle laskettua. Tästä syystä sama respin-ominaisuus voi tuottaa hyvin erilaisen keskimääräisen voiton pelistä toiseen, vaikka pintapuolinen mekaniikka näyttäisi samalta.

Käytäntö vaihtelee operaattorin ja pelistudion välillä, joten samannimistä ominaisuutta kannattaa aina tarkastella kyseisen pelin omasta sääntöosiosta. Sertifiointielimet, jotka testaavat pelin matematiikkaa ennen julkaisua, tarkistavat myös respin-ominaisuuden vaikutuksen kokonais-RTP:hen osana samaa hyväksymisprosessia.

Respin ja ilmaiskierrokset (free spins) sekoitetaan usein keskenään, vaikka ne toimivat eri periaatteella. Ilmaiskierros on täysi, itsenäinen kierros, jossa kaikki kelat pyörivät ja jonka pelaaja saa käyttöönsä ilman omaa panosta, tavallisesti tietty määrä kerralla. Ilmaiskierrokset myönnetään usein tietyn scatter-symbolimäärän perusteella tai talletusbonuksen yhteydessä, ja niihin voi liittyä oma kertymäsääntönsä.

Respin taas koskee vain osaa kelastosta ja liittyy suoraan edellisen kierroksen tulokseen; se ei ole erillinen bonusvaihe vaan saman kierroksen jatke. Ero näkyy myös kertoimissa: ilmaiskierroksiin liitetään usein voittokerroin tai lisäsymboleja, kun taas respin käyttää tavallisesti perustaulukon arvoja sellaisenaan. Kolmas termi, johon respin joskus rinnastetaan virheellisesti, on bonusostomahdollisuus, jossa pelaaja maksaa suoraan pääsystä bonuskierrokseen; respin sen sijaan käynnistyy aina pelin omasta tuloksesta, ei erillisestä maksusta.

Molemmat jakavat kuitenkin yhden piirteen: kumpikaan ei vaadi pelaajalta uutta panostusta, vaikka niiden alkuperä pelin säännöissä on erilainen.