Ulkomainen lähdevero

Lähdeveron prosentti ei ole yksi yhteinen luku, vaan jokainen valtio määrittää oman kantansa kansallisessa lainsäädännössään. Suomessa ulkomaiselle saajalle maksetusta osingosta, korosta tai rojaltista peritään lähdeveroa 20–35 prosenttia riippuen saajan tunnistamisesta, ja sama periaate – vero pidätetään suoraan maksusta ennen kuin raha liikkuu rajan yli – toistuu monessa muussakin valtiossa erilaisilla tuloilla.

Yhdysvalloissa ulkomaalaisen pelaajan voitosta pidätetään lähtökohtaisesti 30 prosentin lähdevero suoraan kotiutuksen yhteydessä. Verosopimus voi kuitenkin pienentää tätä osuutta tai poistaa sen kokonaan, ja tämä riippuu pelaajan asuinvaltion ja kyseisen maan välisestä sopimuksesta. Käytäntö vaihtelee siis operaattorista ja maasta toiseen, eikä yhtä kaikkialla sovellettavaa prosenttia ole olemassa. Osa operaattoreista ilmoittaa pidätyksen ehdot omissa maksuehdoissaan, osa ei mainitse asiaa lainkaan ennen kuin pelaaja huomaa summan olevan odotettua pienempi.

Pelaaja ei voi vaikuttaa pidätykseen jälkikäteen, koska se tehdään ennen maksua eikä sen jälkeen. Sama koskee tilannetta, jossa voitto maksetaan lompakkopalvelun kuten Zimplerin tai Briten kautta: pidätys on jo tehty ennen kuin summa näkyy maksunvälittäjän järjestelmässä.

Suomalainen pelaaja törmää ulkomaiseen lähdeveroon lähinnä silloin, kun voitto tulee Euroopan talousalueen ulkopuoliselta operaattorilta. Arpajaisverolain 2 §:n ja tuloverolain 85 §:n mukaan ETA-alueella luvan saaneen pelin voitot ovat Suomessa verovapaita, eikä niistä yleensä myöskään pidätetä lähdeveroa maksuvaiheessa. ETA-alueen ulkopuolelta saatu voitto sen sijaan on veronalaista ansiotuloa tuloverolain 29 §:n ja 61 §:n nojalla, ja tähän voi lisäksi liittyä kohdemaan oma lähdeverokäytäntö.

Tilanne on muuttumassa. Suomi avaa lisensoidun rahapelimarkkinan 1.7.2027, ja sen jälkeen verovapaus ei enää määräydy operaattorin ETA-sijainnin vaan Suomen myöntämän toimiluvan perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös ETA-alueella toimivan mutta ilman Suomen lupaa pelaavan operaattorin voitoista voi tulla veronalaisia siirtymän jälkeen, riippumatta siitä pidättääkö kohdemaa itse mitään lähteellä.

Kotiutuksen yhteydessä maksutavan valinta ei vaikuta lähdeveroon, sillä pidätys tehdään voitosta itsestään ennen kuin se ohjataan Trustlyn, pankkisiirron tai muun kanavan kautta pelaajan tilille.

Ulkomainen lähdevero sekoitetaan usein Suomen arpajaisveroon, vaikka kyse on kahdesta eri järjestelmästä. Arpajaisvero on Suomessa toimivan operaattorin maksama vero pelin kate­tuotosta, kun taas ulkomainen lähdevero pidätetään suoraan pelaajan voitosta jo ulkomailla. Nämä eivät kumoa toisiaan, ja molemmat voivat rasittaa samaa voittoa eri suunnista.

Vieraassa valtiossa peritty arpajaisluonteinen lähdevero ei pääsääntöisesti hyvidy Suomen verotuksessa. Hyvitys voidaan myöntää vain silloin, kun kyse on verosopimuksessa tarkoitetusta tuloverosta tai kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain mukaisesta tulonverosta, ei yleisestä pelivoittoihin kohdistuvasta pidätyksestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pelaaja voi joutua maksamaan veroa samasta voitosta kahteen kertaan: kerran ulkomailla lähteellä ja kerran Suomessa ansiotulona.

Sekaannusta lisää se, että molemmat termit näkyvät samalla kuitilla eri kohdissa: lähdevero on jo vähennetty voitosta ennen kotiutusta, kun taas mahdollinen Suomen ansiotulovero tulee esiin vasta myöhemmin veroilmoituksella. Pelaaja näkee siis vain osan kokonaisverorasituksesta heti, ja loppuosa selviää vasta seuraavana keväänä.

Tästä syystä voiton todellinen arvo selviää vasta, kun sekä ulkomainen pidätys että Suomen veroilmoitusvelvollisuus on otettu huomioon.