Kieltopäätös rahapelivalvonnassa
Kieltopäätös on viranomaisen, tällä hetkellä Poliisihallituksen, tekemä hallintopäätös, jolla rahapeliyhtiön tai muun toimijan lainvastainen rahapelien markkinointi tai toimeenpano määrätään loppumaan. Päätöksen tausta on arpajaislaissa 1047/2001, jota heinäkuusta 2027 alkaen täydentää rahapelilaki 10/2026 ja valvonnan siirto Lupa- ja valvontavirastolle. Kielto voidaan tehostaa uhkasakolla, ja sen kohteena olevat yhtiöt on merkitty maksuliikenne-eston piiriin kuuluvalle estolistalle. Se koskee toimijaa, ei yksittäistä pelaajaa.
Mistä kieltopäätös syntyy
Kieltopäätöksen taustalla on aina epäily arpajaislain 1047/2001 vastaisesta rahapelien markkinoinnista tai toimeenpanosta, ja päätöksen tekee tällä hetkellä Poliisihallitus. Heinäkuun 2027 alusta valvonta siirtyy Lupa- ja valvontavirastolle, ja rinnalle tulee sovellettavaksi rahapelilaki 10/2026 siltä osin kuin siirtymäsäännökset niin edellyttävät.
Kiireellisissä tapauksissa viranomainen voi antaa väliaikaisen kiellon kuulematta toimijaa etukäteen, ja tällainen väliaikainen päätös on voimassa kerrallaan enintään 30 päivää. Varsinainen, kuulemisen jälkeen tehty kieltopäätös voi olla voimassa pidempään, jopa vuoden. Käytäntö vaihtelee tapauksen vakavuuden mukaan.
Esimerkki havainnollistaa mittakaavan: marraskuussa 2024 Poliisihallitus antoi Veikkaukselle kieltopäätöksen alaikäisille suunnatusta televisiomarkkinoinnista ja asetti sen tueksi 2,9 miljoonan euron uhkasakon. Kielto oli tuolloin voimassa kolme kuukautta tiedoksisaannista alkaen.
Uhkasakko ja estolista
Uhkasakko ilman kattoa
Kieltopäätöksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko, jolle laki ei määrää euromääräistä alarajaa eikä ylärajaa. Summa mitoitetaan tapauskohtaisesti, ja se tuomitaan maksettavaksi vain, jos toimija jatkaa kiellettyä toimintaa päätöksen jälkeen.
Estolista ja maksuliikenne
Yhtiö, jolle kieltopäätös on annettu arpajaislain vastaisesta markkinoinnista, merkitään poliisi.fi-sivuston maksuliikenne-estoja koskevalle listalle. Listan pohjalta maksupalveluntarjoajien on estettävä pelaajalta lähtevä rahaliikenne kyseiseen yhtiöön, ja velvoite on ollut voimassa arpajaislain nojalla kesäkuun 2027 loppuun.
Mitä maksuliikenne-estoille tapahtuu sen jälkeen, ei ole vielä selvää. Hallituksen vuoden 2025 esityksestä poistettiin maksuliikenne-estoja koskeva sääntely kokonaan, eikä korvaavaa keinoa ole toistaiseksi julkaistu.
Kieltopäätös verrattuna pelikieltoon
Kieltopäätös ja pelikielto sekoittuvat helposti, koska molemmat rajoittavat rahapelaamista, mutta kohde ja aloite ovat täysin erilaiset. Taulukko kokoaa erot sellaisina kuin ne näkyvät viranomaisen ja operaattoreiden julkaisemissa tiedoissa.
Kieltopäätös | Pelikielto |
|---|---|
| Poliisihallitus tai Lupa- ja valvontavirasto | Pelaaja itse |
| Rahapeliyhtiö tai markkinoiva toimija | Pelaajan omaa pelitili |
| Enintään 12 kuukautta, väliaikainen enintään 30 päivää kerrallaan | Vaihtelee operaattorin ehtojen mukaan |
| Voidaan liittää uhkasakko | Ei uhkasakkoa, vain pääsyn esto |
| Julkaistaan estolistalla poliisi.fi-sivustolla | Ei julkinen, näkyy vain pelaajalle ja operaattorille |
| Valvontaviranomainen peruuttaa, kun rikkomus loppuu | Pelaaja voi usein perua vasta odotusajan jälkeen |
Mikä on yhä avointa
Suurin osa kieltopäätöksen käytännöistä on vakiintunut arpajaislain aikana, mutta uuden rahapelilain 10/2026 myötä osa menettelystä on vielä auki. Lupa- ja valvontaviraston tarkkaa toimintatapaa kieltopäätösten antamisessa ei ole julkaistu ennen viraston toiminnan alkua 1.7.2027.
Samoin jää nähtäväksi, korvataanko poistettu maksuliikenne-esto jollain uudella keinolla vai jääkö se sääntelystä kokonaan pois. Viranomainen ei ole toistaiseksi julkaisenut tästä linjausta.
