Markkinaoikeus: milloin se käsittelee rahapeliasian
Markkinaoikeus on Helsingissä toimiva erityistuomioistuin, jonka toimivalta kattaa koko Suomen ja joka käsittelee kilpailu-, hankinta-, kuluttajansuoja- sekä teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita. Rahapelialalla se ei ole ensisijainen valvoja, mutta sille on annettu tarkkaan rajattu tehtävä: se määrää seuraamusmaksun, kun toimija rikkoo markkinointisäännöksiä, ja tuleva rahapelilaki siirtää sille myös osan markkinointikieltoihin liittyvistä uhkasakkoasioista. Pelaaja ei asioi tämän tuomioistuimen kanssa suoraan; sen päätökset koskevat operaattoreita.
Markkinaoikeuden tehtävä ja asema
Markkinaoikeus perustettiin vuonna 2002, kun se korvasi aiemmat kilpailuneuvoston ja markkinatuomioistuimen. Se on Suomen ainoa markkinaoikeus, ja sen toimivalta ulottuu koko maahan riippumatta siitä, missä osapuolet toimivat. Istuntoja johtaa ylituomari, ja asioiden valmistelussa avustavat markkinaoikeustuomarit sekä markkinaoikeusinsinöörit teknisissä kysymyksissä.
Tuomioistuimen ydinalueet ovat julkiset hankinnat, kilpailunrajoitukset, sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa ja teollis- sekä tekijänoikeudet. Näistä valtaosa käsitellään hallintolainkäytön järjestyksessä, mutta kuluttajansuoja-asiat ja markkinoinnin lainmukaisuutta koskevat riidat ratkaistaan riita-asioina. Tästä jaosta riippuu, voiko päätöksestä valittaa korkeimpaan oikeuteen vai korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Rahapelit eivät ole tuomioistuimen päätoimiala.
Rooli rahapelien markkinoinnin valvonnassa
Voimassa olevan arpajaislain 1047/2001 mukaan Poliisihallitus valvoo rahapelien markkinointia ja voi kieltää sen, jos markkinointi on liiallista tai suunnattu alaikäisille. Kielto itsessään on Poliisihallituksen päätös, mutta jos rikkomus on jo tapahtunut ja siitä halutaan periä seuraamusmaksu, asian ratkaisee markkinaoikeus Poliisihallituksen esityksestä. Esitys on tehtävä viiden vuoden kuluessa rikkomuksen päättymisestä, muuten maksua ei voida enää määrätä.
Uusi rahapelilaki 10/2026 muuttaa tätä asetelmaa vain osittain, ja muutos tulee voimaan vaiheittain 1.7.2027 alkaen, kun valvonta siirtyy Lupa- ja valvontavirastolle. Hallituksen esityksen mukaan pääsääntönä on jatkossa muutoksenhaku hallintotuomioistuimeen, mutta markkinointikiellon tai sen tehosteeksi asetetun uhkasakon voi silti saattaa nimenomaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Kahden tuomioistuinlinjan rinnakkaiselo jatkuu siis myös uuden lain aikana.
Viranomainen ei julkaise koontia siitä, kuinka usein se on tehnyt markkinaoikeudelle esityksen seuraamusmaksusta, joten toistuvuudesta ei voi esittää lukua.
Ero hallinto-oikeuteen ja toimilupavalituksiin
Markkinaoikeus sekoitetaan usein hallinto-oikeuteen, ja ero kannattaa pitää mielessä, koska se ratkaisee, mihin valitus osoitetaan. Hallinto-oikeudet ovat yleisiä hallintotuomioistuimia, jotka käsittelevät muun muassa toimilupapäätöksiin liittyviä valituksia, ja rahapelilain esitöiden mukaan tämä on jatkossakin muutoksenhaun pääsääntö. Markkinaoikeus sen sijaan on erikoistunut kapeampaan joukkoon asioita: kilpailu, hankinnat, teollisoikeudet ja edellä kuvatut markkinoinnin seuraamukset.
Sekaannus syntyy helposti, koska molemmat nimet sisältävät sanan oikeus ja molemmat voivat esiintyä samassa rahapelialan viranomaisketjussa. Käytännön erottelu on kuitenkin yksinkertainen: jos kyse on toimiluvan epäämisestä tai peruuttamisesta, valitus kulkee hallinto-oikeuteen ja siitä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jos kyse on markkinointikiellon tehosteeksi asetetusta uhkasakosta tai seuraamusmaksusta, asia kuuluu markkinaoikeudelle.
Kumpaakaan reittiä pelaaja ei käytä itse.
