Tunnista riskipelaamisen merkit omasta pelihistoriasta

Pelihistoria on tapahtumaluettelo, josta näkyvät talletukset, kotiutukset, panokset ja sessioiden ajankohdat. Se on ainoa paikka, jossa pelaamisen määrä esiintyy numeroina eikä muistikuvina, ja juuri siksi se kannattaa lukea säännöllisesti. Muisti pyöristää tappiot alaspäin ja voitot ylöspäin, tiliote ei.

Riskipelaamista ei tunnisteta yhdestä isosta tappiosta.

Se näkyy kehityssuuntana: talletusten tiheys kasvaa, sessiot pitenevät, panoskoko nousee ja kotiutukset harvenevat tai jäävät kokonaan pois. Yksittäinen huono viikonloppu on satunnaisuutta, mutta kolme kuukautta samaan suuntaan kallistuvia lukuja on jo trendi, ja trendin näkee vain se, joka vertaa kuukausia keskenään.

Tarkistus onnistuu myös kylmästi laskemalla, ja tämä on se kohta, jossa moni yllättyy. Otetaan kolikkopeli, jonka palautusprosentti on 96 % ja panos 0,40 euroa kierrokselta. Nopeatempoisessa pelissä kierroksia kertyy tunnissa tyypillisesti noin 600, joten panostettu summa on tunnissa 240 euroa, vaikka pelitilille siirtyisi rahaa vain murto-osa siitä. Teoreettinen tappio on neljä prosenttia panostetusta eli noin 9,60 euroa tunnissa, ja kyse on pitkän aikavälin keskiarvosta, ei ennusteesta yhdestä illasta. Jos pelihistoriaan kertyy kolmesataa tuntia vuodessa, odotusarvo on lähes 3 000 euroa, ja saman summan pitäisi näkyä myös omassa budjetissa jonakin, josta on luovuttu.

Lukujen tarkoitus ei ole tuomita vaan antaa vertailukohta, jota vasten seuraavaa kuukautta luetaan.

Kaikki poikkeamat eivät paina yhtä paljon. Vakavimmat merkit liittyvät hallinnan menettämiseen eivätkä rahamäärään, joten pienillä summilla pelaava voi olla suuremmassa riskissä kuin harvoin ja isolla pelaava.

Painavin yksittäinen merkki on tappion jälkeinen välitön talletus. Se erottuu tapahtumista ilman tulkintaa: sessio päättyi tappiolliseksi, ja saman tunnin sisällä pelitilille siirrettiin lisää rahaa. Kun tämä toistuu kuukaudessa useita kertoja, kyse ei ole ajanvietteestä vaan menetetyn rahan takaisin hakemisesta, ja päätös on rakenteeltaan sama joka kerta.

Toinen vahva merkki löytyy rajahistoriasta. Jos tappio- tai rahansiirtorajaa on nostettu toistuvasti lyhyen ajan sisällä, raja ei enää ohjaa pelaamista vaan seuraa sitä. Palveluissa rajan lasku tulee tyypillisesti voimaan heti ja korotus vasta viiveellä, useimmiten seuraavan vuorokauden tai kuukauden vaihtuessa, ja tämä viive on rakennettu nimenomaan hetken mielijohdetta vastaan.

Kolmas kohta on se, mitä pelihistoriassa ei näy lainkaan. Kotiutusten puuttuminen kuukausien ajalta tarkoittaa, että voitot on pelattu takaisin sisään, eikä pelaaminen ole silloin missään vaiheessa päättynyt: se on vain keskeytynyt saldon loppumiseen.

Neljäs merkki ei näy tapahtumissa, mutta se kannattaa tunnistaa silti. Salailu, kuten pelitilin tarkistaminen vasta kun muut nukkuvat tai talletusten selittäminen muuna kuluna, kertoo pelaajan itsensäkin pitävän lukuja sellaisina, joita ei halua näyttää.

Takaa-ajo kuulostaa epämääräiseltä käsitteeltä, mutta se on laskettavissa. Se tarkoittaa pelaamisen jatkamista tai panoksen kasvattamista siksi, että edellinen sessio jäi tappiolle, ja pelihistoriassa se näkyy kahtena toistuvana kuviona.

Miten takaa-ajon osuuden laskee?

Poimi jokainen tappiollisesti päättynyt sessio ja tarkista, tehtiinkö sen jälkeen uusi talletus saman vuorokauden aikana. Jaa näiden tapausten määrä tappiollisten sessioiden kokonaismäärällä, niin saat karkean mutta kuukaudesta toiseen vertailukelpoisen osuuden. Suunta on tässä tärkeämpi kuin desimaalin tarkkuus.

Toinen laskettava asia on keskipanos. Jos panos on kolmen kuukauden aikana noussut 0,20 eurosta 0,60 euroon kierrosta kohti, tunnin kulu on kolminkertaistunut, vaikka pelinopeus ja pelivalikoima pysyisivät ennallaan. Samalla kuusisataa kierrosta tunnissa panostaa 120 euron sijasta 360 euroa, ja kun kasino pidättää siitä keskimäärin muutaman prosentin, myös odotettu tappio kolminkertaistuu. Panoskoon nousu on siis harvoin pieni säätö, vaikka se tuntuu sellaiselta ruudulla, jossa erotus on neljäkymmentä senttiä.

Kolmas kuvio on aikaikkuna, joka kannattaa merkitä erikseen: mikäli talletukset painottuvat myöhäisiin tunteihin, kyseessä on harvoin harkittu päätös, ja aikakatkaisu purkaa sen kuvion tehokkaammin kuin euromääräinen raja.

Yksi ilta ei kerro mitään.

Kun luvut on laskettu, seuraava askel on konkreettinen eikä vaadi päätöstä lopettamisesta. Aseta pelitilille vuorokausi- ja kuukausikohtainen tappioraja sille tasolle, jonka olet valmis häviämään, ja tarkista sama luku uudelleen kolmen kuukauden kuluttua samalla menetelmällä.

Jos rajat eivät pidä, apua saa maksutta ja ilman lähetettä. Peluurin auttava puhelin 0800 100 101 palvelee arkisin kello 12–18 ja chat arkisin kello 12–15, ja voit asioida nimettömänä. Peluurin Peli poikki on kahdeksan viikon verkkoterapiaohjelma, jossa oma verkkoterapeutti käy tehtävät läpi kanssasi viikoittain, ja uusia osallistujia otetaan mukaan muutaman kerran vuodessa. OmaPeluurista löytyy lisäksi itsenäiseen työskentelyyn tarkoitettu työkirja sekä ohjattu Tehostartti-ryhmä, johon voi osallistua anonyymisti.

Läheiselle sama numero on auki samoina aikoina.

Vertaistukea saa myös Pelirajaton-yhdistyksen ryhmistä ja Nimettömien pelurien tapaamisista, joita järjestetään sekä etänä että kasvotusten. Jos pelihistorian läpikäynti paljasti velkaa tai maksurästejä, ota yhteyttä oman hyvinvointialueen talous- ja velkaneuvontaan, sillä maksusuunnitelma poistaa yhden yleisimmän syyn jatkaa pelaamista.

Uuden rahapelilain myötä pelieston voi asettaa keskitetystä peliestorekisteristä kaikkiin toimiluvanhaltijoiden peleihin yhdellä ilmoituksella, ja toimilupaa hakevien palveluiden on liityttävä rekisteriin. Siihen asti esto asetetaan jokaisessa palvelussa erikseen, ja se kannattaa tehdä samalla istumalla kaikkiin niihin, jotka pelihistoriasta löytyivät.