Arpajaishallinto
Arpajaishallinto on Poliisihallituksen sisällä toimiva yksikkö, joka valvoo Suomessa rahapelitoimintaa, rahankeräystoimintaa ja muuta arpajaistoimintaa sekä käsittelee näihin liittyviä lupahakemuksia. Se ei ole itsenäinen virasto, vaan osa Poliisihallitusta, ja toimii poliisiylijohtajan alaisuudessa Riihimäellä, erillään muusta poliisin yksikkörakenteesta. Nykymuodossaan yksikkö on toiminut helmikuusta 2017 lähtien, ja sen tehtävät perustuvat toistaiseksi arpajaislakiin 1047/2001. Rahapelilain 10/2026 myötä osa näistä tehtävistä siirtyy vaiheittain uudelle Lupa- ja valvontavirastolle.
Yksikkö osana Poliisihallitusta
Yksikkö sai nykyisen muotonsa helmikuussa 2017, kun aiemmin hajautetut arpajaisvalvonnan tehtävät koottiin Poliisihallituksen alle yhdeksi kokonaisuudeksi. Toimipaikka on Riihimäellä, osoitteessa Konepajankatu 2, ja yksikkö on tavoitettavissa omalla sähköpostiosoitteellaan erillään muusta Poliisihallituksen asioinnista.
Oma osoite ja oma sähköposti johtavat helposti harhaan: arpajaishallinto ei ole erillinen virasto, vaan toimii poliisiylijohtajan alaisuudessa osana Poliisihallitusta, samalla tavalla kuin asehallinto on organisoitu oman erikoisalansa ympärille.
Tämä asema selittää myös sen, miksi yksikön päätöksiin haetaan muutosta hallinto-oikeudesta samojen sääntöjen mukaan kuin muihinkin Poliisihallituksen ratkaisuihin, eikä minkään erillisen valitusreitin kautta.
Tehtävät ja valvonta
Arpajaislain 1047/2001 nojalla arpajaishallinnon tehtävät jakautuvat karkeasti neljään: se antaa rahapelejä koskevia lausuntoja ja ohjeita, neuvoo ja kouluttaa toimijoita, valvoo rahapelien toimeenpanon lainmukaisuutta ja puuttuu laittomaan rahapelitoimintaan sekä sen markkinointiin.
Valvonta ei ole yksikön yksinoikeus.
Se tekee työtä yhdessä poliisin kanssa ja voi tehdä poliisille tutkintapyynnön, kun kyse on mahdollisesta rikosasiasta; käytännössä tähän kuuluu myös kansainvälinen viranomaisyhteistyö, koska osa markkinoinnista ja maksuliikenteestä kulkee Suomen rajojen ulkopuolelta. Vuoden 2026 alussa yksikkö julkaisi rahapelitoimijoille ohjeistuksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, joka havainnollistaa hyvin sen roolia: se ei itse valvo yksittäistä pelitiliä, vaan asettaa reunaehdot, joiden sisällä toimijan on omaa valvontaansa rakennettava.
Siirtymä Lupa- ja valvontavirastoon
Rahapelilaki 10/2026 ei siirrä arpajaishallinnon tehtäviä kerralla. Poliisihallitus, ja sen sisällä arpajaishallinto, myöntää toimiluvat ja vastaa valvonnasta kesäkuun 2027 loppuun asti; toimilupia on voinut hakea siirtymäsäännösten nojalla jo vuoden 2026 aikana. Heinäkuun 2027 alusta tehtävät siirtyvät kokonaan uudelle Lupa- ja valvontavirastolle, joka toimii tuolloin ainoana lupa- ja valvontaviranomaisena.
Kaksi viranomaista, kaksi lakia, yksi siirtymäkausi.
Se, miten Lupa- ja valvontavirasto järjestää käytännön asioinnin, henkilöstön ja arkistot arpajaishallinnolta siirryttyään, ei ole tätä kirjoitettaessa julkisesti kuvattu yksityiskohtaisesti; viranomainen ei julkaise tätä, ja sivun on syytä todeta se suoraan sen sijaan, että asiaa arvailtaisiin.
