Seuraamusmaksu – näin summa lasketaan
Seuraamusmaksu on hallinnollinen rahamääräinen sanktio, jonka markkinaoikeus voi Poliisihallituksen esityksestä määrätä rahapelin toimeenpanijalle, elinkeinonharjoittajalle tai yksityishenkilölle, joka on tahallisesti rikkonut arpajaislain markkinointikieltoa. Se eroaa lievemmästä rikemaksusta siten, että sitä käytetään vain rikkomuksiin, jotka osoittavat selvää piittaamattomuutta voimassa olevista säännöksistä. Maksun suuruus ei ole kiinteä summa, vaan vaihteluväli, jonka sisällä markkinaoikeus harkitsee tapauskohtaisesti sekä rikkojan aseman että teon vakavuuden ja laajuuden perusteella.
Miten seuraamusmaksun suuruus määräytyy
Arpajaislain 1047/2001 mukaan elinkeinonharjoittajalle määrättävä seuraamusmaksu on vähintään 10 000 euroa ja enintään 5 000 000 euroa, tai vaihtoehtoisesti enintään neljä prosenttia rikkomusta edeltäneen tilikauden liikevaihdosta, jos tuo summa on suurempi. Luonnolliselle henkilölle maksu jää huomattavasti pienemmäksi: vähintään 500 euroa ja enintään 40 000 euroa.
Kokonaisarviointi ratkaisee
Kiinteää taulukkoa summan laskemiseen ei ole, sillä laki edellyttää kokonaisarviointia. Markkinaoikeus punnitsee rikkomuksen laatua ja laajuutta, tekijän taloudellista asemaa sekä sitä, onko kyse toistuvasta vai kertaluonteisesta teosta. Poliisihallituksella on harkintavaltaa siitä, esittääkö se maksua lainkaan, ja käytännössä esitys tehdään vain tapauksista, jotka poikkeavat laadultaan tavanomaisista markkinointirikkomuksista.
Tässä kohtaa laki jättää paljon auki: julkista taulukkoa aiemmista päätöksistä ja niiden loppusummista viranomainen ei julkaise.
Seuraamusmaksu ja rikemaksu eivät ole sama asia
Seuraamusmaksu sekoitetaan usein rikemaksuun, ja molemmat kuuluvat samaan hallinnollisten seuraamusten sarjaan arpajaislaissa. Rikemaksu on kevyempi seuraamus, jonka Poliisihallitus voi määrätä itse ilman markkinaoikeutta, ja se on tarkoitettu tavanomaisiin, vähäisempiin markkinointirikkomuksiin. Seuraamusmaksu puolestaan vaatii markkinaoikeuden päätöksen ja on varattu tekoihin, joissa rikkoja on osoittanut selkeää piittaamattomuutta laista.
Käytännössä pelaaja kohtaa termin harvoin suoraan.
Sanaa näkee lähinnä viranomaisten tiedotteissa ja markkinaoikeuden ratkaisuissa silloin, kun kielletyn toimijan mainonta on ollut esillä esimerkiksi urheilutapahtumassa tai sosiaalisessa mediassa. Nykyinen sääntely nojaa arpajaislakiin 1047/2001, mutta uusi rahapelilaki 10/2026 tulee voimaan 1.7.2027 ja järjestää hallinnolliset seuraamukset osittain uudelleen; siihen asti sovelletaan nykyistä lakia sellaisenaan.
